Minä ja Raudna

Jouduin muutama vuosi sitten vaikeuksiin taiteellisessa työskentelyssäni: en enää fyysisen sairauden takia sietänyt tavallisia maaliaineita ja materiaaleja. Oikeastaan en kestänyt altistumista millekään vahvasti kemialliselle – esimerkiksi ihmisten hajusteiden ja muovin hajun takia minun oli vaikeaa liikkua kaupungilla. Tunsin luovuuteni tukehtuneeksi. Jokin alkoi kuitenkin pyrkiä väkisin ulos tästä rajoitetusta tilasta: aloin tutkia luonnonväreillä, kasviaineilla, maalaamista. Vähitellen löysin ainutlaatuisen ilmaisukanavan. Haluan kannustaa muitakin rajoittavista sairauksista ja oireista kärsiviä raivaamaan tiensä luovalle lähteelleen. Kasvimaalaus sopii myös niille, jotka ylipäätään haluavat tehdä taidetta luonnonmukaisemmin.

Minulla on taideterapeutin koulutus ja olen opiskellut goetheanistista kuvataidetta. Taidetaustan yhdistän usein toiseen koulutusalaani eli kulttuurintutkimukseen. Olen valmistunut Helsingin yliopistosta erityisaloinani kansanuskon tutkimus, antropologia ja museologia.

Olen työskennellyt museoalalla vähemmistöryhmiin ja monikulttuurisuuteen liittyvissä tehtävissä. Tällä hetkellä vedän askartelu- ja taidekerhoja kehitysvammaisille ihmisille. Raudna-käsite yhdistää monta kiinnostusteni kannalta merkityksellistä asiaa: kansanuskon, kasvimaalauksessa tarvittavat marja-aineet ja värillisyyden.

 

RAUDNA – JUMALATAR, PIHLAJA, SATEENKAARI

Myyttisissä käsityksissä Raudna-termi viittaa sateenkaareen ja pihlajaan sekä muinaisen ukkosen jumalan puolisoon: ”Quin Rauni Vkon Naini härsky/ ialosti Wkoi Pohiasti pärsky” (Mikael Agricola, Psalttarin esipuhe 1551). Niin nimet Rauni, savolaisten Ryönikkä kuin ruotsinlapin Raudnakin pohjaavat skandinaaviseen pihlajaa tarkoittavaan sanaan (muinaisislannin reynir, nykyruotsin rönn). Myös skandinaavisessa mytologiassa pihlaja yhdistetään ukkosen jumalaan: Thor saa pihlajalta apua kahlatessaan Vimur-virran hurjistuneissa tulvavesissä. Raudna-jumalattaren ja pihlajan muodostamaan käsitekokonaisuuteen liittyy myös sateenkaari, kultakätkyt. Niin skandinaavisessa kuin suomalaisessakin mytologiassa sateenkaari on todennäköisesti ajateltu koko taivaankannen yli kaareutuvaksi valtaisaksi pihlajaksi. Tässä pihlaja edustaa tärkeintä maalausmateriaaliani eli marjoja. Sateenkaari taas symboloi värien kirjoa koko loistossaan. Raudna-myytti ikään kuin kruunaa sateenkaaren väreissä kylpevän maalarin ja pihlajamaalien – eli luonnonläheisten väriaineiden – välisen liiton.

Lähteet:

Siikala, Anna-Leena 2012: Itämerensuomalaisten mytologia, s. 395-397. SKS, Helsinki.

Hjelt, Marjut 2000: Taikametsä – Tarinoita ja Taikoja suomalaisesta metsästä, s. 15-16. SKS, Helsinki.

Copyrighted Image